Kartta - Tōnj

Tōnj
 
Kartta - Tōnj
Kartta
Google Earth - Kartta - Tōnj
Google Earth
Bing (täsmennyssivu) - Kartta - Tōnj
Bing (täsmennyssivu)
Nokia (yritys) - Kartta - Tōnj
Nokia (yritys)
OpenStreetMap - Kartta - Tōnj
OpenStreetMap
Kartta - Tōnj - Esri.WorldImagery
Esri.WorldImagery
Kartta - Tōnj - Esri.WorldStreetMap
Esri.WorldStreetMap
Kartta - Tōnj - OpenStreetMap.Mapnik
OpenStreetMap.Mapnik
Kartta - Tōnj - OpenStreetMap.HOT
OpenStreetMap.HOT
Kartta - Tōnj - OpenTopoMap
OpenTopoMap
Kartta - Tōnj - CartoDB.Positron
CartoDB.Positron
Kartta - Tōnj - CartoDB.Voyager
CartoDB.Voyager
Kartta - Tōnj - OpenMapSurfer.Roads
OpenMapSurfer.Roads
Kartta - Tōnj - Esri.WorldTopoMap
Esri.WorldTopoMap
Kartta - Tōnj - Stamen.TonerLite
Stamen.TonerLite
Maa (alue) - Afganistan
Afganistanin lippu
Afganistan on Etelä-Aasiassa sijaitseva vuoristoinen sisämaa, jonka pääkaupunki on Kabul ja pinta-ala noin 650 000 neliökilometriä. Maan noin 39 miljoonasta asukkaasta noin 99,7 prosenttia on muslimeja. Maassa puhutaan yli 30 kieltä, joista suurimmat ovat dari ja paštu. Maan suurimmat etniset ryhmät ovat pataanit ja tadžikit. Kansainvälisesti tunnustettu Afganistanin islamilainen tasavalta kaatui 15. elokuuta 2021, ja maata on sen jälkeen hallinnut Taliban-liikkeen johtama Afganistanin islamilainen emiraatti.

Afganistan sijaitsee strategisten kulkureittien varrella, ja sen historiaa värittävät lukuisat sodat. Jatkuvan sotimisen jäljiltä maan infrastruktuuri on romahtanut ja väestön koulutustaso on alhainen. Afganistan on maailman suurin oopiumintuottajamaa (yli 90 prosenttia vuonna 2004). Afganistanista on löydetty runsaat ja monipuoliset mineraalivarat, joiden hyödyntäminen voisi tuoda maalle tärkeitä valuuttatuloja maan jälleenrakentamisen rahoittamiseksi.
Valuutta / Kieli  
ISO Valuutta Symboli Significant Figures
AFN Afganistanin afgaani (Afghan afghani) Ø‹ 2
ISO Kieli
PS Paštun kieli (Pashto language)
FA Persian kieli (Persian language)
TK Turkmeenin kieli (Turkmen language)
UZ Uzbekin kieli (Uzbek language)
Naapurusto - Maa (alue)  
  •  Iran 
  •  Kiina 
  •  Pakistan 
  •  Tadžikistan 
  •  Turkmenistan 
  •  Uzbekistan